Tämä teksti on suomennos Harvard Health Publishingin artikkelista
“Can forest therapy enhance health and well-being?” (2020). Linkki alkuperäiseen julkaisuun.
Mitä metsäterapia on?
Japanilaisesta shinrin-yoku -käytännöstä eli ”metsäkylvystä” inspiraationsa saanut metsäterapia on ohjattu ulkona tapahtuva hyvinvointia edistävä harjoitus. Toisin kuin vaellus tai opastettu luontokävely, jossa pyritään tunnistamaan puita tai lintuja, metsäterapia perustuu koulutettuihin ohjaajiin, jotka määräävät tarkoituksella rauhallisen tahdin ja kutsuvat osallistujia kokemaan luonnon kaikki aistit huomioon ottaen. Se rohkaisee ihmisiä olemaan läsnä kehossaan, nauttimaan elossa olemisen tunteesta ja saamaan syvällisiä hyötyjä suhteesta, joka meillä on muuhun luonnon maailmaan.
Shinrin-yoku sai alkunsa Japanissa 1980-luvulla vastauksena kansalliseen terveyshaasteeseen. Japanin johtajat havaitsivat stressiperäisten sairauksien lisääntyneen, mikä yhdistettiin siihen, että ihmiset viettivät yhä enemmän aikaa teknologian parissa ja muussa teollisessa työssä. Sertifioituja reittejä luotiin ohjaamaan ihmisiä luontokokemuksiin. Vuosikymmenten tutkimus osoittaa, että metsäkylpy voi auttaa vähentämään stressiä, parantamaan keskittymistä, vahvistamaan immuunijärjestelmää ja kohottamaan mielialaa.
Miten metsäterapia vaikuttaa kehoon?
Stressi nostaa kortisoli-hormonin tasoa. Pitkäaikainen stressi ja kroonisesti kohonneet kortisolitasot liittyvät korkeaan verenpaineeseen, sydänsairauksiin, päänsärkyihin ja moniin muihin vaivoihin. Testihenkilöillä kortisolitasot laskivat metsäkävelyn jälkeen verrattuna henkilöihin, jotka kävelivät laboratoriotilassa.
Puut vapauttavat haihtuvia eteerisiä öljyjä, joita kutsutaan fytonsideiksi. Niillä on mikrobeja torjuvia ominaisuuksia ja ne voivat vaikuttaa immuunijärjestelmään. Eräässä japanilaisessa tutkimuksessa havaittiin, että luonnollisten tappajasolujen (NK-solujen) määrä ja aktiivisuus kasvoivat ihmisillä, jotka viettivät kolme päivää ja kaksi yötä metsässä, verrattuna niihin, jotka tekivät kaupunkimatkan. Nämä solut taistelevat viruksia ja syöpää vastaan. Hyöty kesti yli kuukauden metsämatkan jälkeen.
Ei kuitenkaan tarvitse viettää kolmea päivää metsässä. Yhdistyneessä kuningaskunnassa tehty tuore tutkimus, johon osallistui lähes 20 000 ihmistä, osoitti, että vähintään 120 minuuttia viikossa luonnossa paransi itse arvioitua terveyttä ja hyvinvointia. Ei ole merkitystä, koostuuko tämä aika yhdestä pitkästä retkestä vai useista lyhyemmistä luonnossa käynneistä. Vaikka pidämme fyysistä etäisyyttä muihin, voimme silti mennä ulos esimerkiksi 20 minuutiksi päivässä ja vahvistaa hyvinvointiamme.
Jotkin tutkimukset viittaavat siihen, että altistuminen puiden luonnollisille öljyille voi lievittää masennusta, laskea verenpainetta ja vähentää ahdistuneisuutta. Puista peräisin olevat öljyt sisältävät myös 3-kareenia. Eläintutkimukset viittaavat siihen, että tämä aine voi vähentää tulehdusta, suojata infektioilta, lievittää ahdistusta ja jopa parantaa unen laatua.
Myös sairaalavuoteeseen sidotut ihmiset voivat hyötyä luonnon näkemisestä. Jo vuosikymmeniä sitten julkaistussa pienessä tutkimuksessa verrattiin sappirakon leikkauksesta toipuvia potilaita: osa toipui huoneessa, jonka ikkunasta näkyi luonnonmaisema, ja osa huoneessa, jonka ikkunasta näkyi tiiliseinä. Ne potilaat, jotka näkivät luontoa, toipuivat nopeammin ja tarvitsivat vähemmän vahvoja kipulääkkeitä kuin ne, jotka eivät nähneet luontoa.
Eräässä kiinnostavassa tutkimuksessa tarkasteltiin myös viherkattojen vaikutusta. Tutkimukseen osallistujia pyydettiin katsomaan 40 sekunnin ajan joko viherkattoa tai betonipintaa samalla, kun tutkijat mittasivat heidän tarkkaavaisuuttaan. Tutkimuksen mukaan vihreät ympäristöt elvyttävät ja parantavat tarkkaavaisuutta, kun taas betonipintojen katsominen heikentää keskittymistä tehtävien aikana.
Metsäterapiaohjaajan löytäminen
Nature and Forest Therapy -yhdistys kouluttaa ja sertifioi metsäterapiaohjaajia ympäri maailmaa. Ohjaajat auttavat ihmisiä luomaan kumppanuuden luonnon kanssa erilaisten kutsujen ja harjoitusten kautta, jotka auttavat osallistujia tulemaan tietoisemmiksi metsästä, syventämään suhdettaan luontoon ja antamaan luonnon edistää paranemista ja hyvinvointia.
Lopulta ohjaajat tukevat sitä, mitä metsillä on tarjottavanaan, ja kutsuvat osallistujia harjoituksiin, jotka syventävät kehollista läsnäoloa, mielihyvää ja kumppanuutta luonnon kanssa. Kun yhdistymme luontoon tällä tavalla, yhdistymme samalla myös itseemme.
Alkuperäinen artikkeli:
Abookire, Susan (2020). Can forest therapy enhance health and well-being? Harvard Health Publishing, 29.5.2020. Saatavilla: https://www.health.harvard.edu/blog/can-forest-therapy-enhance-health-and-well-being-2020052919948
